aitot_sollertis_admin

Kaikille meille vanhemmille on tuttua, että arkiset asiat takkuavat joskus, usein tai jopa aina. Tässä siis sinulle vanhempi (tai miksei vaikka kuntoutusalan ammattilainenkin) pohdittavaa asian äärellä, kuinka tilanteessa voisi edetä kohti parempaa olipa kyse mistä haasteesta tahansa.

Kun asiat ovat pielessä, aloita rakkaudesta

Kun lapsen kanssa arjessa toimiessa törmäät jatkuvasti vastarintaan, kiukkuihin, marinaan ja itkuihin, on tilanne teille molemmille kuormittava. Hengitysharjoitukset ja kymmeneen laskemiset saattavat auttaa sinua hetkellisesti saamaan tilanteen haltuun, mutta lapselle nämä (ja muut huomion siirtämiset) saattavat olla liian monimutkaisia ja vaativia toimintoja voimakkaassa tunnetilassa, erityisesti jos lapsella on aistiyliherkkyyksiä, itsesäätelyn vaikeuksia tai muita haasteita kehityksessään. Lapsen kannalta tilanne saattaa vain mutkistua kun haasteellisen toiminnan lisäksi häneltä vaaditaankin itsesäätelyn opettelua samaan aikaan. Mikä siis avuksi?

Arvostettu toimintaterapeutti Lucy Miller sanoo kirjassaan ”No longer a SECRET” (Sensory World, 2011), kuinka mikään ei ole lapsen ja vanhemman suhteessa tärkeämpää kuin vaalia rakkautta, positiivisuutta, kannustusta ja huumoria luomaan taianomaisia hetkiä yhdessä nauraen, oleillen ja yhteistä aikaa viettäen. Tämä on hänen mukaansa aina kaikista tärkeintä. Mikään kuntoutustavoite tai -menetelmä ei saa vähentää lapsen ja vanhemman suhteen lämpöä ja läheisyyttä ja vanhempi ei voi toimia terapeuttina.  Kun siis aloitat haasteen taklaamisen jostain, aloita rakkaudesta.

Jos useimmat päivän toiminnoista sisältävät vastakkainasettelua, hermojen kiristymistä ja ainaisia kamppailuja, ovat positiiviset hetken vääjämättä jo jääneet tai jäämässä vähemmälle. Jos esimerkiksi kaikki lapsen pukemiseen, riisumiseen ja siirtymisiin liittyvät hetket ovat hankalia ja ikävimmillään kestävät kaikkine tunteenpurkauksineen, maanitteluineen ja palkitsemisyrityksineen pitkiä aikoja, on iso osa päivästä täynnä kaikkea muuta kuin mukavaa yhdessäoloa ja läheisyyttä. Tällaisessa tilanteessa voi vanhempanakin olla vaikea pysyä kannustavana, myönteisenä ja rauhallisena. Lapsen kanssa pukemistilanteita saattaa alkaa jännittää etukäteen, stressitasot nousevat ja ikävät ajatukset valtaavat tilaa vaikka kuinka yrittäisit toimia saamiesi ohjeiden mukaan.

Mitä voit tehdä?

On olemassa monia keinoja, joilla tilannetta voidaan muuttaa.

Tärkeänä asiana tulisi tiedostaa ja oppia tunnistamaan mistä hankaluudet arkisissa tilanteissa lapsen kanssa johtuvat ja mitkä asiat johtavat kiukkuihin ja tuskastumisiin. Tilanteita ennakoimalla ja muokkaamalla sekä lapsen toimintakykyä tukemalla juuri hänelle sopivalla tavalla voidaan usein päästä asiassa eteenpäin. Joskus tämä vaatii asiantuntijan arviota esimerkiksi toimintaterapeutilla tai psykologilla, jotta asioiden syy-seuraussuhde selviää. Joskus voi olla kyse siitä, että lapsen hermosto ei pysty käsittelemään aistitietoa tehokkaasti ja vastaamaan toimintaan tilanteen vaatimalla tavalla. Tarjolla olevat palvelumme lapsen toimintakyvyn arviointiin löydät Palvelut-kohdasta.

Yhtä tärkeänä asiana näkisin tarpeen pysähtyä ja pohtia kuinka muissa arjen tilanteissa saadaan ylläpidettyä lämpöä ja rakkaudellisuutta vuorovaikutuksessa sekä miten saadaan lisättyä arkeen yhteistä leikillisyyttä. Kun lapsi kokee yleisellä tasolla aikuisen tahtovan ja tarkoittavan hänelle aidosti hyvää, hän useimmiten mukautuu paremmin käsillä olevaan haasteeseen ja pyrkii innokkaammin tekemään yhteistyötä. Eli kun tilanteissa joudutaan sanomaan jatkuvasti EI, LOPETA, SEIS (sisältäen turhautumista ja tyytymättömyyttä) on tärkeää oppia tunnistamaan haasteiden lisäksi niitä hetkiä ja toimintoja, jotka lisäävät lapsen ja vanhemman toimivaa yhteyttä ja yhteistyökykyä: HYVÄ, OLET IHANA, HIENOSTI, OLET HAUSKA, KIITOS (sisältäen välittämistä, arvostamista ja onnistumisen jaettua iloa).

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä voi arjessa olla hetki mielikuvitusleikkiä (jota lapset todella tarvitsevat paljon!), pihapelejä tai vaikka jonkin yhteisen mielenkiinnon tai toiminnan jakamista ilman suorituspaineita lopputuloksesta. Jos leikki yhdessä ei tunnu sinulle vanhempana luontevalta, voi toiminta olla mitä vain arjessa helposti toteutettavaa, esimerkiksi pieni hetki löhöilyä sohvalla hauskaa ohjelmaa katsoen, molempien lempikappaleiden kuuntelua ja tanssimista, sämpylöiden leipomista tai vaikka kirjan lukemista yhdessä. Tärkeää näissä hetkissä on vanhempana luopua ajatuksesta, että asia täytyy ehdottomasti tehdä tietyllä tavalla ja siten, että lopputulema on täydellinen. Lapsi voi tarvita tilanteissa pelivaraa siinä, että käy välillä tekemässä muuta tai liikehtii samalla. Voi myös olla, että toiminnassa tulee sotkua ja lapsi ei ehkä osaa hillitä itseään täysin. Jos nämä asiat eivät aiheuta tilanteissa vaaraa tai vahinkoa ympäristölle, jätä ne tällä kertaa huomiotta. Keskity siihen, että löydätte tilanteissa jaettua huumoria ja mukavaa yhdessäoloa: se kannattelee kun vastaan tulee arjessa vaikeampia hetkiä.

Muut tukikeinot

Voi myös olla, että lapsi todella tarvitsee tilanteissa avuksi kuvaohjausta, toiminnan porrastamista tai muuta toiminnan strukturointia. On hyvä kuitenkin huomioida, että jos kuvat keskittyvät aina siihen mitä vaaditaan, eivätkä tuo lasta ja vanhempaa lähemmäksi toisiaan, voi lapsella olla vaikeampi motivoitua ja sitoutua kuvien käyttöön. Lapsella tulisi olla arjessa tunne, että on asioita joihin hän pystyy itsekin vaikuttamaan. Pysähdy siis silloin miettimään miten kuvien käyttöön saataisiin lisää positiivista sävyä, lapsen mielenkiintoja, toiveita ym. mielihyvää tuottavia asioita ja sujuvuutta arkeenne tätä kautta. Lisäohjeita kuvakommunikaation toimivuuteen löydät Papunet.net-oppaista.

Jos arjen jatkuvat taistelut ovat saaneet ylivallan voi mikä tahansa uusi toimintatapa tuntua liian uuvuttavalta. Silloin kun vanhempana jaksaminen on tiukilla, voi olla entistä oleellisempaa keksittyä vain siihen mikä on tärkeää ja arvokasta juuri tässä hetkessä. Jos yhdessä lapsen kanssa oleminen on liian kuormittavaa, voi olla teidän molempien etu, että keräät voimia läheisten tai vaikka kotiavun turvin, jotta jaksat taas rakastaa lasta kaikkine haasteineen. Joskus auttaa, että tilanteessa on mukana toinen aikuinen, joka auttaa tilannetta eteenpäin ja saat itse olla se joka vain rentoutuu ja ottaa ilon irti hetkestä. Tämäkin tarve on kuitenkin ensin todettava, ennekuin sille voidaan löytää tilaa. Kysy siis rohkeasti apua perheeltäsi, ystävältä, terapeutilta tai vaikka neuvolasta ja kerro tilanne rehellisesti. Meidän ammattilaisten tehtävä on kuunnella, auttaa ja tukea (maltetaanhan siis pysähtyä ihmisen äärelle kun hän sitä tarvitsee)!

Joskus myös uuden toiminnan kokeilu yhdessä voi olla tarvittava uusi asia arkeen. Uusia asioita suunnitellessa voi olla palkitsevaa ottaa lapsi jo tässä vaiheessa mukaan. Yhdessä asiaa työstämällä tallaatte polkua sille mitä tie tulevaisuudessa tuo tullessaan. Tiellä vastaantulevissa haasteissa auttaa tunne, että tietä kuljetaan yhdessä. Kaikkea ei tietenkään voi eikä tarvitse kääntää positiiviseksi, mutta rakkauden ja läheisyyden lisääminen ei näkemykseni mukaan mene koskaan hukkaan.