Sense of North

Tarjoamme lasten toimintaterapiaa

Pau_AdMin

Milloin hakeutua tutkimuksiin?

Kun arki lapsen kanssa kuormittaa


Moni vanhempi elää arkea, jossa pieniinkin asioihin liittyy paljon kuormitusta. Aamutoimet venyvät, vaatteet tuntuvat lapsesta vääriltä, melu ahdistaa, leikki ei suju tai tunnekuohut nousevat nopeasti. Vanhempana saatat pohtia:
“Miksi juuri meidän lapsellemme arki on näin vaikeaa?”
Tutkimusten mukaan (Lane ym. 2025) osalla lapsista taustalla voi olla sensorisen integraation haasteita – eli vaikeuksia käsitellä ja yhdistää kehosta ja ympäristöstä tulevaa aistitietoa. Nämä haasteet eivät ole kasvatuksellinen ongelma tai vanhemman tekemä virhe, vaan liittyvät siihen, miten lapsen hermosto toimii.

Mitä sensorisen integraation haasteet tarkoittavat lapsen näkökulmasta?
Sensorinen integraatio on aivojen tapa järjestää aistitietoa niin, että lapsi voi toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kun tämä prosessi ei toimi tehokkaasti, lapsi voi:
• reagoida hyvin voimakkaasti ääniin, kosketukseen tai liikkeeseen
• vetäytyä, vältellä tai toisaalta hakea aistikokemuksia jatkuvasti
• olla kömpelö, väsyä nopeasti tai turhautua herkästi
• kamppailla tunteiden säätelyn, keskittymisen tai levon/nukkumisen kanssa
Tutkittu tieto osoittaa, että nämä haasteet voivat vaikuttaa lapsen leikkiin, oppimiseen, sosiaalisiin tilanteisiin ja perheen arjen sujuvuuteen, ja ne kuormittavat usein myös vanhempia merkittävästi.
.

Sensorisen integraation haasteet ovat yleisempiä kuin usein ajatellaan
Aistitiedon käsittelyn haasteita esiintyy:
• hyvin usein lapsilla, joilla on autismikirjo tai ADHD
• lapsilla joilla, on haasteita kielen kehityksessä, syömisongelmia ja/tai motoriikan kehityshäiriö (DCD)
• mutta myös lapsilla, joilla ei ole mitään muuta diagnoosia
Arvioiden mukaan jopa 5–20 % lapsista ilman diagnoosia kokee sensorisen integraation haasteita, ja osuus on huomattavasti suurempi neurokehityksellisissä ryhmissä. Tämä tarkoittaa, että moni perhe käy läpi samanlaisia kokemuksia – usein ilman selkeää selitystä tai tukea.

Miten lapsen tilannetta voidaan jäsentää?
Tutkimuksessa (Lane ym, 2025) kehitettiin Sensorisen integraation päätöksenteon malli, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan, milloin lapsi hyötyisi toimintaterapeutin arviosta. Alla on tästä mallista muokattu vanhemmille sopiva taulukko:

HUOM! Tämä malli ei ole diagnoosityökalu, vaan lempeä tapa jäsentää, voisiko lapsen kuormitus liittyä sensorisen integraation haasteisiin.

Millainen apu tutkitusti auttaa?
Tutkimus osoittaa, että Ayresin Sensoriseen Integraatioon (ASI) perustuva toimintaterapia on tällä hetkellä vaikuttavin ja parhaiten tutkittu hoitomuoto sensorisen integraation haasteisiin.
ASI-terapiassa:
• lapsi kohdataan yksilöllisesti ja vahvuuslähtöisesti
• harjoittelu tapahtuu leikin ja mielekkään toiminnan kautta
• tavoitteena ei ole muuttaa lasta, vaan helpottaa hänen arkeaan
Tutkimusten mukaan terapian vaikutukset voivat näkyä mm. lapsen parempana itsesäätelynä, lisääntyneenä osallistumisena arjen tilanteisiin ja vahvistuneena itsetuntona ja toimintakyvykkyytenä

Tärkeä viesti vanhemmalle
Jos jokin tässä tekstissä tuntui tutulta, huomioi tämä:
Sinä tunnet lapsesi parhaiten. Huolesi on tärkeä ja ansaitsee tulla kuulluksi. Ajoissa saatu tuki voi keventää arkea merkittävästi – sekä lapselle, että koko perheelle.

Olet lämpimästi tervetullut ottamaan yhteyttä
Jos lapsesi arki tuntuu kuormittavalta tai tunnistat tekstissä kuvattuja sensorisen integraation haasteita, sinun ei tarvitse jäädä pohtimaan asioita yksin. Huoli lapsesta on ymmärrettävä ja tärkeä – ja siihen on lupa hakea apua tai vähintäänkin arvio ammattilaiselta.
Sense of North Oy:ssä kohtaamme perheet aidosti, välittäen ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittaen. Autamme jäsentämään, voisivatko lapsen haasteet liittyä sensorisen integraation vaikeuksiin ja millainen tuki voisi helpottaa juuri teidän arkeanne.
Yhteydenotto ei sido mihinkään – se voi olla ensimmäinen askel kohti selkeämpää ymmärrystä ja kevyempää arkea.

Artikkelin lähde:
Lane, S. J. ym. (2025). Supporting Clinical Identification of Children with Sensory Integration Challenges: A Decision Guide for Primary Care Providers. Brain Sciences, 15, 1184. https://doi.org/10.3390/brainsci15111184

Leikin taika

Lasten elämässä yksi tärkeimmistä asioista, johon jo aiemmassa blogitekstissä viittasin, on LEIKKI. Leikillä on lasten elämässä isompi merkitys kuin me aikuiset aina ymmärrämme tai muistamme. Leikki on hetki tai sarja tapahtumia, jossa lapsi vie itsensä ja meidät muut uuden äärelle, koettelemaan mielikuvituksen (ja joskus fysiikankin) rajoja. Leikissä lapsi luo jotakin (sisäisesti ja/tai ulkoisesti) tähän maailmaan. Toimintaterapian alalla leikki nähdään merkittävänä osana lapsen arkea: sekä kykynä, että mahdollisuutena ilmaista ja kehittää itseään. Leikki antaa loistavan viitekehyksen luoda toimiva ja merkityksellinen vuorovaikutusyhteys lapseen sekä mahdollisuuden kokea ja jakaa asioita yhdessä.

Joukko alan merkittävimpiä tutkijoita kokoontui koronapandemian aikana keskustelemaan aiheesta CLASI:n järjestämässä Wine Down Wednesday -webinaarisarjassa ”Play is Never Canceled”: (https://www.youtube.com/watch?v=BzzPtZTFJS0) Keskustelussa Alice Bundy nosti esiin mm. kuinka leikin valinnat ja mielenkiinnot kertovat lapselle siitä kuka hän on ihmisenä ja kuin nämä auttavat lasta oppimaan ja osoittamaan tätä myös muille. Samalla tavalla me aikuiset viestimme lapselle leikissä keitä me olemme ja opimme toisen vihjeistä lisää toisesta. Leikin avulla voimme siten hakea sopivia rajoja kuinka haluaa itseä kohdeltavan ja kunnioitettavan. Keskustelussa Bundy totesi myös, että leikki ei aina ole kaunista: leikki sisarusten tai kaverusten kesken saattaa hetkittäin äityä riitaan tai jopa taisteluun, mutta nämä tilanteet auttavat opettamaan lapsille mikä on soveliasta ja näkemään toisen näkökulmaa asioihin. Leikki on lapsen kannalta siten yksi merkityksellisin toiminta lapsen kehityksessä ja, noh, koko elämässä ja siksi toivon että pysähdyt hetkeksi asian äärelle tai palaat lukemaan asiaa kun se on mahdollista. Aihe on laaja, mutta innostava!

Mitä leikki on ja mikä on leikkiä?

”Leikki on lapsen työtä” on itseasiassa harhaanjohtava sanonta, sillä kuten leikkiä käsittelevässä webinaarissa, myös useissa tutkimuksissa on havaittu, että vapaa leikki on lapselle nautinto ja parhaimmillaan se lievittää stressiä. Pandemiatilanteen Bundy näki mahdollisuutena perheen näkökulmasta pysähtyä ja jarruttaa, sillä yhteiskunta on ajanut pitkään vanhempia ja lapsia hyvin suorituspainotteiseen elämään. Useilla länsimaissa on kokemus, että kaikesta käytetystä ajasta on otettava kaikki irti tehokkaasti ja jopa yhteisessä leikkihetkissä saatetaan harhautua taidon harjoitteluun leikistä nauttimisen sijaan. Tällöin on tosiaan kyse työstä, ponnistelusta jonkin päämäärän eteen eikä aidosta, leikkisästä leikistä. Webinaarissa Diane Parham määritteli, että leikin on tutkittu toteutuvan leikkinä mm. silloin kun siinä toteutuvat ainakin nämä kolme asiaa:

-halu tehdä asiaa, motivaatio

-nautinto, ilo

-(osittainen) kontrolli toiminnasta

Ovatko nämä läsnä yhteisessä leikissänne? Jos olet epävarma, alla muutama ajatus jolla voit pohtia asiaa.

Vanhemmat ja ympäristö voivat joko tukea leikkisyyttä tai estää sitä omalla toiminnallaan ja ympäristön leikkimahdollisuuksilla. Parham nimesi keskustelussa Sharon Chanin tutkineen, että aikuisilla leikkisyyttä määrittelevät fun seeking= ”hauskuuden etsiminen”, uninhibitiness= ”estottomuuus/välittömyys”, spontaneuos= ”spontaanisuus”. Näiden asioiden löytämisessä ja kehittämisessä itsessään aikuisen voi olla hyvä pohtia omaa lapsuuttaan, mistä nautti itse lapsena, ja lähteä kokeilemaan samantyyppisisä toimintoja lasten kanssa. Sue Knox korosti keskustelussa kuinka aikuisen tehtävänä on luoda lapsen leikille mahdollisuuksia sekä ympäristössä että itsessään. Tämä saavutetaan Bundyn mukaan jos leikissä ei kiinnitetä huomiota leikin mukanatuomiin etuihin, jotta saavutetaan leikin edut. Toisin sanoen, leikissä aikuisen ei tulisi miettiä leikin hyötyä vaan keskittyä itse leikkiin, jotta leikistä saavutetaan sen mahdollistamat hyödyt. Leikki on siis lapsen kannalta sitä kehittävämpää mitä aidompaa se on! Leikissä lapselta ei kannata vaatia, vaan keskittyä siihen että itse leikkii mukana, jotta lapsikin voi toteuttaa leikkiä. Tämä vaatii rentoa otetta, leikin tehokkuudesta luopumista ja leikin arvon ymmärtämistä juuri sellaisenaan: välineenä ja voimavarana saavuttaa uusia taitoja, rooleja ja ymmärrystä maailmasta kun leikkiminen on todella leikkiä. Leikkiminen on arvokasta ja siihen tulee käyttää ja varata aikaa.

Jos leikissä on haasteita lapsella (tai aikuisella), tässä muutama webinaarista poimittu vinkki, jotka olen pyrkinyt avaamaan esimerkein, jotta voit kokeilla niitä avuksi asian pohdintaan:

  • Leikkitaidoissa aloita sieltä missä lapsi on.

Eli jos lapsen taidot leikissä ovat vielä pienet, pidä leikki yksinkertaisena ts. sisällytä leikkiin vain yksi tai kaksi toimintoa. Esim. hiekan lapiointi sankkoon ja sankon kumoaminen ”kakuksi”.  Jos taas lapsen leikkitaidot ovat laajemmat, auta lasta luomaan monimutkaisempi tilanne, jossa on useita eri elementtejä. Esim. hiekkalinnan rakentaminen erilaisia välineitä hyödyntämällä ja erilaisten hahmojen tai ajoneuvojen kautta sovellettu mielikuvitusleikki linnassa sekä sen ympäristössä. Mahdollista onnistuminen, jotta ilo leikissä säilyy.

  • Leikin valinta.

Tue leikkiin/toimintaan, jota muut samanikäiset leikkivät tai mistä aiheesta lapsi on tällä hetkellä kiinnostunut (motivaatio) ja mitkä saavat esiin lapsen vahvuuksia. Lapsen sen hetkinen kiinnostuksen alue voi meistä aikuisista olla hyvinkin yllättävä (vrt poika- ja tyttöleikkiyleistykset) tai joskus jopa kiusallinen (kuten kuolema tai hautajaiset). Leikin maailmassa kaikkien teemojen tulisi kuitenkin olla sallittuja. Joskus lapsen leikki jumittuu yhteen teemaan ja silloin lapsi usein tarvitsee aikuisen (tai ammattilaisen) tukea leikkiteemojen laajentamisessa. Tällöin voi käyttää hyväksi vaikka lapsen seuraamia ohjelmia ja näytellä niistä kohtauksia kunnes leikkitaidot pikkuhiljaa laajenevat.

  • Seuraa mitä lapsi toiminnassa viestii.

Erityisesti jos lapsella ei ole vielä sanoja tai kielellisessä kehityksessä on viivettä, on lapsen olemuksen ja kehonviestien havainnoimisella iso merkitys. Nouseeko lapsen vireys liian korkealle, jumahtaako leikki toistamaan itseään vai näkyykö leikissä lapsen ilo ja leikin ”flow”? Kuvaako lapsi leikillä jotakin itselleen tärkeää asiaa, tekeekö hän vuorovaikutusaloitteita ja tuleeko hän kuulluksi ja huomatuksi leikkinne aikana vai päättääkö aikuinen mitä leikissä tapahtuu? Pysähdy aistimaan mitä lapsi yrittää kertoa ja luo yhteys leikin tasolla.

  • Anna kontrolli lapselle.

Anna lapsen johtaa tilannetta. Lapsella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa leikin tapahtumiin, jotta leikin luonne mahdollistuu (osittainen kontrolli). Lapsella saattaa olla paljon ideoita, joita lapsen voi omien haasteiden, rajoitteiden tai sen hetkisen ympäristön takia vaikea toteuttaa. Tue lapsen omaa ideointia esittämällä apukysymyksiä ”mitä sitten tapahtuu, miten he pääsevät sinne” tai asettele tavaroita kutsuvasti esille, mutta salli lapsen leikkiä niillä omalla tavallaan vaikkei se olisi sinusta se tarkoituksenmukaisin ja ”oikein” tapa. Käytäkää hyväksi mitä tahansa ympäristöstä löytyvää tavaraa: tyhjiä pahvilaatikoita, wc-rullia, peittoja, tyynyjä, vettä jne. Mitä vähemmän leikissä on automatisoituja leluja, sen parempi. Joskus leikki saattaa muuttua hieman viiliksi ja jopa vaaralliseksi, jolloin aikuisen on luonnollisestikin rajattava leikkiä sen verran, että toiminta on turvallista.

  • Antaudu leikille, älä suorita.

Näkisin, että tämä on leikissä se kriittisin kohta. Jos leikki on aikuisen osalta suorittamista, leikistä katoaa sen tärkein ydin, ilo, ja leikkiminen todellakin muuttuu työksi. Ja kuten yllä jo kerrottiin, leikin mukanaan tuomat edut katoavat. Jos hetki ei aikuisen kannalta ole sopiva, voi olla hyvä siirtää yhteistä hetkeä ajankohtaan, jolloin pystyy antautumaan leikille paremmin. Leikkiessä on kaikesta huolimatta tärkeintä ajatus, että ei ole juuri oikeaa tapaa leikkiä vaan leikki on arvokasta sellaisenaan. Tärkeintä on luoda leikistä yhteinen taianomainen hetki!

”Kaikki on hauskempaa linnoituksessa” totesi A.Bundy webinaarissa. Kuinka jokin sanonta voikaan pitää näin täysin paikkansa! Tylsät ja arkisetkin asiat voivat saada uuden vivahteen jos niihin saadaan mukaan lisää leikkisyyttä, huumoria ja ”pilkettä silmäkulmaan”. Nyt erityisesti kun arki vaatii lapsiltamme paljon suoriutumista, sisältää paljon uhkakuvia maailmalta ja vaatii kypsymään pikavauhdilla kohtaamaan asioita joihin he eivät ole vielä valmiita, on meillä vanhemmilla entistä isompi vastuu luoda vastapainoksi vapauttavaa, rentouttavaa ja ennen kaikkea hauskaa leikkiä!

Taianomaisia leikkihetkiä kaikille!