Moni vanhempi pohtii, voisivatko lapsen haasteet liittyä aistitiedon käsittelyn vaikeuksiin, aistisäätelyn haasteisiin tai sensorisen integraation pulmiin. Lapsen reagointi arjessa tuntuu “liian isolta”, lapsi ”ei onnistu/ryhdy tekemään vaikka osaisi” tai “lapsi hermostuu ihan yhtäkkiä”. Vanhemmat kuvaavat esimerkiksi seuraavia arjen tilanteita: lapsi välttelee arkista tai uutta toimintaa, siirtymät ovat vaikeita, keskittyminen pätkii tai tunteet kuohahtavat nopeasti.
Tässä artikkelissa vastaamme yleisimpiin vanhempien kysymyksiin – ja kerromme myös, miten voit hakeutua arvioon ja mahdolliseen terapiaan Sense of North Oy:lle tai sinua lähempänä olevaan ASI-terapeutin vastaanotolle.
1) Mitä sensorinen integraatio tarkoittaa?
Sensorinen integraatio (aistitiedon jäsentyminen) on neurofysiologinen prosessi, jossa kehosta ja ympäristöstä tuleva aistitieto (esim. liike, tunto, näkö) jäsentyy meille käyttökelpoiseen muotoon. Sen sujuva toiminta luo pohjaa kehitykselle ja oppimiselle, vuorovaikutukselle sekä käyttäytymisen hallinnalle.
Käytännön toimintaterapiassa “aistitiedon käsittely” voi tarkoittaa eri asioita, ja siksi termi menee helposti sekaisin. Siksi on hyödyllistä erottaa “aistitiedon käsittely”, joka on aiheen yleinen kattotermi ja Ayres Sensory Integration® (ASI®), joka on rekisteröity, tutkittu ja tieteellisesti määritelty viitekehys ja terapian toteutustapa.
Arjen esimerkki
”Hän osaa, mutta ei saa tehtyä.”
Lapsi on harjoitellut pyöräilemistä, pallon heittämistä tai kengännauhojen sitomista monta kertaa. Silti suoritus näyttää joka kerta hieman erilaiselta ja vaatii paljon enemmän harjoittelua kuin ikätovereilla.
Vanhempi saattaa ajatella, ettei lapsi keskity tai yritä tarpeeksi. Todellisuudessa haaste voi liittyä siihen, että uusien toimintojen suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen vaativat lapselta tavallista enemmän ponnistelua.
Kyse ei ole motivaation puutteesta, vaan siitä, että toiminnan toteuttaminen on lapselle aidosti vaativampaa.
2) Mitä SI-terapia ja ASI-terapia ovat – ja ovatko ne sama asia?
Arjessa puhutaan usein “SI-terapiasta ja SI-ongelmista”, mutta ASI® viittaa nimenomaan Ayresin teoriaan ja terapiaan pohjautuvaan toteutukseen, jossa toteutuksen luotettavuuskriteerit (fidelity) täyttyvät.
Tutkimus on korostanut fidelityn merkitystä: jos sensorisen integraation terapiaa tehdään ilman keskeisiä elementtejä, vaikuttavuudesta on vaikea tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Siksi kannattaa aina kysyä: mihin viitekehykseen terapia perustuu ja miten se toteutetaan (arviointi, tavoitteet, toteutustapa, ohjaus arkeen)?
3) Mistä tietää, tarvitseeko lapsi sensorisen integraation arviointia tai ASI-terapiaa?
Yleinen lähtökohta on tämä: jos lapsen vaikeudet haittaavat arjessa suoriutumista (kotona, päiväkodissa tai koulussa) ja arvioinnissa löytyy viitteitä sensorisen integraation haasteista, terapia voi olla aiheellinen.
SI-haasteet voivat liittyä esimerkiksi aistimusten hahmottamisen haasteisiin tai aistitiedon erottelun pulmiin tai aistisäätelyn vaikeuksiin (yli- tai alireagointiin). Arviolta noin 5–16 % lapsista kohtaa arkea kuormittavia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, mutta esiintyvyys vaihtelee tutkimuksittain ja käytettyjen määritelmien mukaan.
Tärkeää on huomioida, että samankaltaiset oireet arjessa voivat liittyä moniin syihin. Siksi huolellinen arviointi on olennainen osa prosessia.
4) Mitä ASI-terapiassa käytännössä tehdään?
ASI-terapia näyttää usein leikiltä – ja sitä se usein käytännössä onkin – mutta tavoitteellisesti. Terapiassa lapsi on aktiivinen toimija ja terapeutti rakentaa tilanteita, joissa lapsi saa tarkoituksenmukaisia aistikokemuksia ja toiminnallisia haasteita, jotka valitaan arvioinnin ja tavoitteiden perusteella.
Toimintaterapeutin huomio
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että lapsi ”ei yritä tarpeeksi”. Todellisuudessa lapsi saattaa yrittää enemmän kuin kukaan huomaa.
Terapia toteutetaan runsaasti aistikokemuksia sisältävässä fidelityn mukaisessa ympäristössä, se perustuu arvioon, tavoitteisiin ja sisältää myös lähiympäristön (koti/päiväkoti/koulu) ohjausta.
5) Miten arviointi tehdään ja miksi se on tärkeää?
Tieteellisessä kirjallisuudessa korostetaan, että perusteellinen arviointi on keskeistä, jotta ymmärretään, onko sensorinen integraatio yksi lapsen haasteita selittävä tekijä ja millaiset interventiot tukevat parhaiten lasta ja perhettä.
ASI-fidelityä käsittelevä tutkimus nostaa esiin, että myös tutkimusnäytön tulkinta riippuu siitä, kuinka johdonmukaisesti keskeisiä elementtejä arvioinnissa ja terapiassa kuvataan ja toteutetaan.
Tiesitkö?
Kaksi lasta voi näyttää ulospäin hyvin samankaltaisilta, vaikka heidän sensorisen integraation haasteensa ovat täysin erilaisia.
6) Kuinka nopeasti tuloksia voi odottaa – ja kuinka kauan terapia kestää?
Kesto vaihtelee yksilöllisesti. Terapiajakso voi vaihdella muutamista kuukausista useampaan vuoteen, ja tyypillistä on esimerkiksi kerran viikossa toteutuva käynti. Joillekin taas riittää lyhyt ohjausjakso mikäli ongelmat ovat lieviä.
7) Onko ASI-terapiasta tutkimusnäyttöä?
Kyllä. Ayresin sensorisen integraation terapiaa (ASI®) on tutkittu erityisesti autismikirjon lasten kuntoutuksessa. Tutkimusten perusteella vahvin näyttö liittyy tilanteisiin, joissa terapia toteutetaan ASI:n keskeisten periaatteiden mukaisesti eli niin sanotun fidelity-mallin mukaisesti.
Tuoreissa systemaattisissa katsauksissa on todettu vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että ASI tukee autismikirjon lasten yksilöllisesti asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista (esimerkiksi Goal Attainment Scaling eli GAS -arvioinnilla mitattuna). Lisäksi tutkimuksissa on raportoitu myönteisiä vaikutuksia toimintakykyyn, osallistumiseen sekä päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseen. Tutkimusnäyttö viittaa myös siihen, että ASI-terapia voi tukea itsestä huolehtimisen taitoja, sosiaalista osallistumista, leikkiä ja vanhempien tärkeiksi kokemia arjen tavoitteita.
Myös suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa käsitellään sensorisen integraation haasteita ja niihin liittyviä kuntoutusmenetelmiä esimerkiksi autismikirjon ja kehityksellisen koordinaatiohäiriön yhteydessä. Käypä hoito -suositukset kuvaavat tutkimusnäytön olevan tällä hetkellä vahvinta tilanteissa, joissa Ayresin sensorisen integraation terapiaa (ASI®) on tutkittu autismikirjon lasten kuntoutuksessa. Näyttöä tarkastellaan kuitenkin jatkuvasti tutkimuksen karttuessa, ja menetelmän käyttöä tulee arvioida yksilöllisten tarpeiden sekä ajantasaisen tutkimustiedon perusteella.
8) Onko SI-terapia sama kuin aistihuone tai pelkkä välineillä leikkiminen?
Ei. Tutkimus ja ammatilliset määrittelyt korostavat, että ASI ei ole aistimusten stimulaatiota tai yksittäisten taitojen mekaanista harjoittelua, vaan arviointiin ja tavoitteisiin perustuvaa, aktiivista ja lapsen osallisuutta tukevaa terapiaa.
9) Tarvitaanko diagnoosi? Entä Kelan maksusitoumus?
Terapiaan voi hakeutua myös ilman lähetettä (itse maksavana), mutta julkiset rahoituskanavat vaihtelevat. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioihin hakeutuminen edellyttää terveydenhuollossa tehtyä kuntoutustarpeen arviota ja asianmukaista lääkärinlausuntoa. Osa hyvinvointialueista tarjoaa ASI-terapiaa omana toimintana tai ostopalveluiden kautta.
Diagnoosi ei ole siten välttämätön, mutta saattaa auttaa terapian saavutettavuudessa.
Tiesitkö tätä?
Joillakin lapsilla aistitiedon käsittelyn haasteet voivat näkyä myös ruokailutilanteissa. Esimerkiksi valikoiva syöminen, tiettyjen rakenteiden välttely tai voimakkaat reaktiot ruoan hajuihin voivat olla syitä, joiden vuoksi perhe hakeutuu toimintaterapeutin arvioon.
10) Mitä voin vanhempana tehdä?
Jos olet lukenut tänne asti ja tunnistat tekstistä oman lapsesi, et ole yksin.
Monet perheet ovat pohtineet samoja kysymyksiä: miksi arki tuntuu niin kuormittavalta, miksi tavalliset tilanteet aiheuttavat niin suuria reaktioita ja miten lasta voisi tukea paremmin.
Ensimmäinen askel ei yleensä ole terapia vaan ymmärrys.
Monissa yhteyksissä korostuu, että ASI-terapiajakso sisältää ohjausta kotiin ja toimintaympäristöön ja tavoitteena on auttaa lähiympäristöä tukemaan lasta arjessa.
Toimintaterapeutin arvio voi olla hyödyllinen, jos lapsella esiintyy toistuvasti aistisäätelyn haasteita, aistitiedon käsittelyn vaikeuksia tai arjen toimintakykyä haittaavia tilanteita kotona, päiväkodissa tai koulussa.
Arvioinnissa voidaan selvittää, liittyvätkö haasteet sensoriseen integraatioon ja voisiko lapsi hyötyä toimintaterapiasta tai ASI-terapiasta.
Siksi käytännöllinen ensiaskeleen suunta on: tunnista arjen kuormitustilanteet ja hae asianmukaista arviota, jotta saat yksilöllisen suunnan ja ohjausta (sen sijaan, että kokeilet sattumanvaraisesti “sensorisia-ideoita”). Lisäksi voit lukea lisää sivuiltamme, Sensorisen integraation terapiayhdistyksen sivuilta (SITY ry) sekä alan kirjallisuudesta. Lisääntynyt ymmärrys lapsen vaikeuksista ja niiden taustatekijöistä on vanhempien mukaan yksi merkittävimmistä tekijöistä arjen kannalta.
Haluatko varmistua, voisiko SI-/ASI-terapia auttaa teidän arjessa?
Sense of North Oy tarjoaa sensorisen integraation arviointia ja terapiaa, joka perustuu huolelliseen arvioon, yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sekä arjen ohjaukseen.
Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä: Sense of North Oy– sensorisen integraation terapia ja arviointi. Toteutamme arvioita Kuopiossa ja lähialueilla.
Koko Suomen ASI-koulutetut terapeutit löydät Sensorisen integraation terapiayhdistyksen sivuilta osoitteesta sity.fi
UKK
Usein kysyttyä
Voiko ASI-terapiaan hakeutua ilman diagnoosia?
Kyllä, toimintaterapeutin arvioon voi hakeutua myös ilman diagnoosia.
Mikä ero on sensorisella integraatiolla ja ASI-terapialla?
Sensorinen integraatio kuvaa aistitiedon käsittelyn prosessia. ASI-terapia puolestaan on Ayresin teoriaan perustuva toimintaterapian lähestymistapa.
Minkä ikäinen lapsi voi hyötyä ASI-terapiasta?
Tarve arvioidaan yksilöllisesti lapsen tilanteen perusteella.
Lähteet:
Claudia Omairi, C., Mailloux, Z., Antoniuk, S.A. & Schaaf, R.C. (2022) ’Occupational Therapy Using Ayres Sensory Integration®: A Randomized Controlled Trial in Brazil’, American Journal of Occupational Therapy, 76(4). https://doi.org/10.5014/ajot.2022.048249
May-Benson, T.A., Roley, S.S., Mailloux, Z., Parham, L.D., Koomar, J., Schaaf, R.C., Van Jaarsveld, A. & Cohn, E. (2014) ’Interrater reliability and discriminative validity of the structural elements of the Ayres Sensory Integration Fidelity Measure’, American Journal of Occupational Therapy, 68(5), pp. 506-513. https://doi.org/10.5014/ajot.2014.010652
Parham, L.D., Cohn, E.S., Spitzer, S., Koomar, J.A., Miller, L.J., Burke, J.P., Brett-Green, B., Mailloux, Z., May-Benson, T.A., Roley, S.S., Schaaf, R.C., Schoen, S.A. & Summers, C.A. (2007) ’Fidelity in sensory integration intervention research’, American Journal of Occupational Therapy, 61(2), pp. 216-227. https://doi.org/10.5014/ajot.61.2.216
Schaaf, R.C., Dumont, R.L., Arbesman, M. & May-Benson, T.A. (2018) ’Efficacy of Occupational Therapy Using Ayres Sensory Integration®: A Systematic Review’, American Journal of Occupational Therapy, 72(1). https://doi.org/10.5014/ajot.2018.028431
Schoen, S.A., Lane, S.J., Mailloux, Z., May-Benson, T., Parham, L.D., Roley, S.S. & Schaaf, R.C. (2019) ’A systematic review of Ayres Sensory Integration intervention for children with autism’, Autism Research, 12(1), pp. 6-19. https://doi.org/10.1002/aur.2046
Käypä hoito (2025) Autismikirjon häiriö. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
(Viitattu 9.11.2026).
Käypä hoito (2025) Lasten ja nuorten kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD). Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50132
(Viitattu 9.11.2026).